/ Blogi

Nuori, jos et äänestä, eläkeläinen tekee sen puolestasi!

Huhtikuun alussa valitaan jälleen kunnanvaltuutetut seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Suomalaiset äänestävät kuntavaaleissa laiskasti: koko maan äänestysprosentti oli edellisissä kuntavaaleissa vain 58,3. Eläkeläiset puolestaan ovat ahkeria äänestäjiä ja heidän aktiivisuutensa näkyy myös äänestystuloksessa.

Huhtikuun alussa valitaan jälleen kunnanvaltuutetut seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Suomalaiset äänestävät kuntavaaleissa laiskasti: koko maan äänestysprosentti oli edellisissä kuntavaaleissa vain 58,3. Kuntavaaleissa äänestysprosentti jää eduskuntavaaleja ja presidentinvaaleja selvästi alhaisemmaksi, vaikka juuri kunnissa tehdään ihmisten jokapäiväiseen arkeen vaikuttavia päätöksiä.

Muun muassa koulutus- ja tulotaso vaikuttavat äänestyskäyttäytymiseen, mutta iälläkin on merkitystä. Erityisen huolestuttavaa on, että edellisissä kuntavaaleissa useampi kuin kaksi kolmesta alle 25-vuotiaasta jätti äänensä käyttämättä.

Eläkeläiset puolestaan ovat ahkeria äänestäjiä ja heidän aktiivisuutensa näkyy myös äänestystuloksessa. Vuoden 2013 alussa kunnanvaltuustojen jäsenet olivat kesimäärin 50-vuotiaita ja niiden puheenjohtajat noin kaksi vuotta vanhempia.

Opetuksen ja koulutuksen rooli tulee kasvamaan kuntien päätöksenteossa

Tämän kevään kuntavaaleissa valittavat henkilöt ovat mukana päättämässä myös nuoria kuntalaisia koskevista asioista, kuten liikuntamahdollisuuksista, nuorisotiloista ja kulttuuripalveluista.  Tulevan maakuntauudistuksen myötä erityisesti opetuksen ja koulutuksen rooli tulee kasvaa kunnissa. Kunnilta tullaan siirtämään maakunnille paitsi leijonanosa verotuloista, myös kaikki sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut sekä pelastustoimi ja elinkeinopalvelut. Varhaiskasvatuksesta ja koulutuksesta tulee suurin kunnille jäävä tehtävä.

Tulevaisuudessa varhaiskasvatuksen ja opetuksen osuus kunnan budjetista saattaa nousta joissakin kunnissa jopa 80 prosenttiin.

Monessa kunnassa jaetaan käytännössä niukkuutta. Jos opetus ja koulutus muodostavat suuren osan kunnan budjetista, on mahdollista, että talousvaikeuksissa olevat kunnat sortuvat myös nipistämään puuttuvat eurot juuri sieltä. Ei ole yhdentekevää, päättääkö opinahjojen tulevaisuudesta nuorten valitsema edustaja vai keski-ikäinen setämies. Kysyin Yrityskylän oppilailta, miksi äänestäminen on tärkeää. Vastaus kuului, että äänestämällä saadaan oikea henkilö päättämään.

Yrityskylissä harjoitellaan yhteistä päätöksentekoa

Äänestäminen ja osallistuminen pitäisi tehdä nuorille tutuksi ja helpoksi lähestyttäväksi asiaksi jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Yrityskylissä ympäri Suomea kokoontuu jokaisena toimintapäivänä oppilaista koostuva kaupunginvaltuusto. Esityslistalta löytyy muun muassa verovarojen käyttöön ja koulujen toimintaan liittyviä aiheita.

Kävin kysymässä kokoustavilta oppilailta, millaisia päätöksiä he toivoisivat omien kotikuntiensa valtuutetuilta. Kuudesluokkalaisten toiveissa oli muun muassa parempaa koululiikuntaa ja viihtyisä koulu, jossa ei olisi hometta.  Yrityskylissä on myös kerätty oppilailta ideoita siitä, millainen heidän unelmien kuntansa olisi. Kannattaakin seurata Yrityskylän Twitter– ja Instagram-tilejä viikolla 14 ja laittaa hashtag #unelmienkunta korvan taakse.

Yrityskylissä myös äänestetään ahkerasti. Jokaisena Yrityskylä-päivänä järjestetään vaalit ja äänestysprosentti on yleensä 60 ja 70 prosentin välillä. Parhaimpina päivinä äänestysprosentti on kuin Neuvostoliitossa konsanaan. Esimerkiksi viime viikon perjantaina äänioikeuttaan käytti Yrityskylä Varsinais-Suomessa 96 prosenttia oppilaista. Toivottavasti oppilaiden into on pysyvää sorttia, sillä Yrityskylissä vierailee vuosittain 45 000 potentiaalista tulevaa äänestäjää ja päättäjää.

Pauliina Forsman

Aluepäällikkö, Yrityskylä Varsinais-Suomi

Kirjoittaja on utelias yhteiskuntatieteilijä ja Yrityskylä Varsinais-Suomen aluepäällikkö, joka vapaa-ajallaan leipoo, lukee ja lenkkeilee koiran kanssa. Myös jatkuva matkakuume kuuluu asiaan.