/ Blogi

Olisipa meillä kaikilla oma Auliksemme

Aulis uskoi, että kaiken voi oppia. Minustakin voisi siis tulla erinomainen kirjoittaja, hän kannusti. Aulis näytti omalla esimerkillään, mitä oli tehdä työtä intohimolla ja uskoa omaan tekemiseensä.

Kävin 2000-luvun taitteessa Rauman yhteislyseon lukiota. Koin valtavaa painetta oppia erinomaiseksi kirjoittajaksi, sillä perheessäni oli jo yksi kirjailija. Olin keskinkertainen tarinankertoja enkä saanut aineista juuri kahdeksaa parempaa arvosanaa. Lukiossa kohtasin äidinkielen opettaja Aulis Tuunan.

Häntä pelättiin, jopa vihattiin kovan kurin ja peräänantamattomuuden takia. Aulis heitti kumilla, jos käytin aineissa ilmaisuja, kuten ”pitkällä tähtäimellä”, ”panostaa” tai ”kaiken takana”. Hän oli kuitenkin käänteentekevä kohtaaminen elämässäni.

Aulis uskoi, että kaiken voi oppia. Minustakin voisi siis tulla erinomainen kirjoittaja, hän kannusti. Aulis näytti omalla esimerkillään, mitä oli tehdä työtä intohimolla ja uskoa omaan tekemiseensä.

Olisipa meillä kaikilla, oma Auliksemme, Opettaja, joka saisi meidät uskomaan unelmiimme. Jämäkällä, mutta rakastavalla tavalla ottaisi otteen, kannustaisi kriittisesti, uskoisi myös omiin unelmiinsa. Opettaja, sinua tarvitaan!

 

Hyvää opettajien päivää