/ Blogi

Onko minusta yrittäjäksi? Työelämäodotuksilla ja arvoilla on yhteys nuorten käsityksiin yrittäjyydestä 

Millaisia mielikuvia sinulle nousee sanasta yrittäjä? Menestystarinoita, isoja riskejä, startupeja? Kotikylän kampaaja ja viereisen korttelin ravintoloitsija? Vai vihreät innovaatiot, kädentaitajat ja asiantuntijat? Suomessa on lähes 300 000 yritystä, joten joukkoon mahtuu monenlaista yrittäjää sekä monipuolista yritystoimintaa. Mutta oletko miettinyt, mikä yhdistää niitä nuoria, jotka jo koulun penkillä haaveilevat yrittäjyydestä?  

TAT Nuorten tulevaisuusraportti -kyselytutkimuksessa kartoitimme vuosina 2021 ja 2022 nuorten työelämäodotuksia, -arvoja ja -asenteita sekä yrittäjyysorientaatiota yläkoulussa ja toisella asteella. Tulosten perusteella noin kolmannes nuorista pystyi näkemään itsensä tulevaisuudessa yrittäjänä, noin kolmannes vierasti ajatusta omasta yrittäjyydestä ja noin kolmannes oli vielä epävarmoja. Tarkastelemme blogissamme, millaiset työelämäodotukset, -arvot ja -asenteet olivat yhteydessä nuorten yrittäjyysorientaatioon ja toisaalta yrittäjyyden vierastamiseen.

 

Millainen nuori kokee yrittäjyyden omaksi? 

Arvoja ja asenteita tarkasteltaessa yrittäjyysorientoituneilla nuorilla tärkeimmiksi nousivat uralla mahdollisimman pitkälle eteneminen sekä luottamus oman palkan ja toimeentulon kehittymisestä. Heidän kohdallaan korostui myös mahdollisuus ansaita paljon rahaa, valmius ottaa suuriakin riskejä sekä kokemus menestymiseen tarvittavien tietojen ja taitojen omaamisesta.  

Yrittäjyyttä vierastavat nuoret kokivat puolestaan edellä mainitut arvot ja asenteet selvästi vähemmän tärkeiksi. Yrittäjyyttä vierastavien nuorten arvoissa ja asenteissa keskeisimmiksi nousevat ilmastonmuutoksen torjuminen, yhdenvertaisuus sekä suvaitsevaisuus. Myös yrittäjyysorientoineet nuoret liputtavat näiden yhteiskunnallisten arvojen puolesta, mutta niiden ohi kiilasivat kuitenkin menestymiseen ja materiaan liittyvät arvot ja asenteet. 

Tämä herättää kysymyksen siitä, millaisia mielikuvia nuoret yhdistävät yrittäjyyden, ja ovatko nuo mielikuvat ajan tasalla.  

Työelämäodotuksien osalta suurin eroavaisuus löytyi suhtautumisesta mahdollisuuteen tehdä päätöksiä ja johtaa: yrittäjyyttä vierastavat nuoret eivät pitäneet tätä läheskään yhtä tärkeänä kuin yrittäjyysorientoituneet. Lisäksi yrittäjyyttä vierastavat nuoret eivät odottaneet työelämältä tovereihinsa verrattuna yhtä paljon joustavuutta, jännitystä sekä mahdollisuuksia tehdä vapaasti etätöitä. Samoin kokemus omista yrittäjyysvalmiuksista, kuten kyky nähdä yhteyksiä asioiden välillä ja halu kulkea uusia polkuja, oli näillä nuorilla alhaisempi.  

Kyselyn tuloksista ilmenee, että nuorten yrittäjyysorientaatio on edelleen varsin vahvasti yhteydessä materialistisiin sekä henkilökohtaista menestystä painottaviin työelämäarvoihin. Vastaavasti yrittäjyyttä vierastavien nuorten keskuudessa painottuvat yleisesti pehmeämmiksi sekä yhteisvastuullisimmiksi mielletyt työelämäarvot sekä myös alhaisempi usko omiin yrittäjämäisiin valmiuksiin. Tämä herättää kysymyksen siitä, millaisia mielikuvia nuoret yhdistävät yrittäjyyden, ja ovatko nuo mielikuvat ajan tasalla.  

On kuitenkin yhtä tärkeää tarjota yrittäjyyttä vierastaville nuorille mahdollisuuksia innostua yrittäjyydestä sekä kerryttää valmiuksia, tietoja ja taitoja, joiden avulla he voivat halutessaan suunnata kohti tätä polkua. 

Lisäksi katsottaessa tuloksia sukupuolten valossa, on nuorten keskuudessa yrittäjyysorientoitunut todennäköisemmin sukupuoleltaan poika ja yrittäjyyttä vierastava todennäköisemmin tyttö tai muuta sukupuolta edustava. Tulevaisuusraportin (2022) vastanneista tytöistä ja muunsukupuolista kolmannes suhtautui yrittäjyyteen myönteisesti, kun poikien vastauksissa osuus oli noin puolet. Yrittäjyys kiinnostaa siis edelleen enemmän poikia ja sukupuolijako näkyi myös vastaajien työelämäodotuksissa – ja arvoissa.  

 

Yrittäjyyttä lähtökohdista riippumatta 

On hienoa, että Suomesta löytyy paljon nuoria, jotka ovat kiinnostuneita yrittäjyydestä ja näkevät sen potentiaalisena työllistymisen vaihtoehtona. On myös kannattavaa tukea heidän yrittäjyysvalmiuksiaan laadukkaan yrittäjyyskasvatuksen keinoin. On kuitenkin yhtä tärkeää tarjota yrittäjyyttä vierastaville nuorille mahdollisuuksia innostua yrittäjyydestä sekä kerryttää valmiuksia, tietoja ja taitoja, joiden avulla he voivat halutessaan suunnata kohti tätä polkua. 

Yrittäjyys voi toimia erinomaisena väylänä vaikuttaa itselle tärkeisiin asioihin sekä tarjota mahdollisuuksia toimia omien arvojen mukaisesti. Yhteiskuntamme myös tarvitsee moninaista yrittäjyyttä monista eri lähtökohdista. Jos yrittäjyyteen ponnistetaan vain tietyistä lähtökohdista, myös yritysten tarjoamat ratkaisut pysyvät rajallisina.

Palataanpa siis hetkeksi alun kysymykseen; millaisia mielikuvia sinulla herää sanasta yrittäjä? Entä millaista kuvaa yrittäjyydestä välität itse eteenpäin? Nuorten näkemykset yrittäjyydestä ovat vasta hiljalleen hahmottumassa. Osa näistä näkemyksistä mitä todennäköisemmin sisältää myös ennakkoluuloja tai turhan kapeakatseisia tulkintoja yrittäjyydestä. Onkin tärkeää tarjota nuorille sellaista yrittäjyyden kuvastoa, joka kuvaa yrittäjyyden monipuolisuutta ja puhuttelee myös niitä nuoria, jotka ehkä vierastavat perinteisiä yrittäjyyteen liitettyjä arvoja ja asenteita.  

Yrittäjyys voi toimia erinomaisena väylänä vaikuttaa itselle tärkeisiin asioihin sekä tarjota mahdollisuuksia toimia omien arvojen mukaisesti. Yhteiskuntamme myös tarvitsee moninaista yrittäjyyttä monista eri lähtökohdista. Jos yrittäjyyteen ponnistetaan vain tietyistä lähtökohdista, myös yritysten tarjoamat ratkaisut pysyvät rajallisina.

 

Tieto ja kannustaminen avaimina monipuolisiin työelämämahdollisuuksiin 

Tulevaisuusraportin mukaan suurimmiksi esteiksi yrittäjyyden suhteet nuoret kokivat sen, ettei yrittäjyys kiinnosta heitä tai etteivät he usko menestyvänsä yrittäjänä. Onkin vaikea olla kiinnostunut jostain, mistä ei tiedä. Me TATilla haluamme innostaa jokaista nuorta toimimaan yrittäjämäisesti sekä tarjota nuorille tarvittavat edellytykset nähdä yrittäjyys yhtenä työllistymisen vaihtoehtona. Tavoite on, että jokainen nuori uskoo omiin mahdollisuuksiinsa menestyä sekä luoda itselleen oman näköistä työelämää. 

Huolehditaan kuitenkin yhdessä siitä, että annamme mahdollisimman yhdenvertaiset valmiudet kaikille nuorille monimuotoista työelämää varten – yrittäjyys osana sitä. 

Tämä tavoite on mahdollista saavuttaa pedagogisesti laadukkaiden oppimateriaalien avulla, joita TATin palvelupolulla on tarjolla ikätasoisesti aina alkuopetuksesta toiselle asteelle yrittäjyysosaamisen, taloustaitojen ja työelämävalmiuksien teemoin.

Myös Opetushallitus on kerännyt laadukkaita ja helposti käyttöön otettavia sisältöjä eri toimijoilta uuteen marraskuussa julkaistuun talous-, yrittäjyys- ja työelämäosaamisen kokonaisuuteen. Sivuilla on muun muassa hyödynnetty vuoden lopussa päättyvässä Tralla.fi -palvelussa julkaistuja materiaaleja. Opetushallituksen uuteen kokonaisuuteen pääset tutustumaan täältä. 

Sanotaan se vielä: kaikista nuorista ei tule, eikä tarvitsekaan tulla, yrittäjiä. Huolehditaan kuitenkin yhdessä siitä, että annamme mahdollisimman yhdenvertaiset valmiudet kaikille nuorille monimuotoista työelämää varten – yrittäjyys osana sitä. 

Veera Träskelin

Asiantuntija, pedagoginen sisällöntuotanto

veera.traskelin@tat.fi

0400 601937

Sanna Clement

Asiantuntija, yrittäjyyskasvatus

sanna.clement@tat.fi

040 772 9462