/ Artikkeli

Koulunuorisotyö kasvattaa yhteisöllisyyttä

Koulunuorisotyö on rantautunut lähivuosien aikana yhä kasvavassa määrin koulumaailmaan. Pieksämäellä lähdettiin kehittämään koulunuorisotyötä hankkeen avulla. Hankkeen nimi, Yhdessä tekien – yhteisöllisyyttä vahvistaen, kiteyttää sen päämäärään. Tarkoituksena oli lähteä tukemaan koulun aikuisten, opettajien ja oppilashuollon henkilöstön, tärkeää opetus- ja hyvinvointityötä. Keinona oli nuorisotyön tuominen koulun arkeen, jonka kautta linkittyminen myös lasten ja nuorten vapaa-aikaan oli luonnollista.

 Kolme tärkeää koulunuorisotyön painopistettä ovat oppilaiden osallisuus, nuorisotyössä tehtävä laaja-alainen ennaltaehkäisevä kasvatustyö ja oppilashuollon kanssa tehtävä tiivis yhteistyö, kertoo hankkeen vastuuhenkilö, nuorisotyöntekijä Suvi Kuronen.

Toiminnallisuuden kautta

Oppilaan osallisuus toteutui koulun arjessa ja asioissa. Hankkeen aikana perustettiin muun muassa Pieksämäen lasten parlamentti, osallisuusfoorumi SkidiUp, jonka pohjatyö oli jo aiemmin tehty. Hanke viimeisteli idean ja mahdollisti parlamentin käynnistyksen syksyllä 2013. SkidiUpin lisäksi nuorisotyöhanke oli mukana nuorisovaltuusto Piston järjestäytymiskokouksen toteutuksessa. Hanketyöntekijä myös vieraili kouluilla aina tarvittaessa esimerkiksi oppilaskunnan hallituksen kokouksissa. Näin oppilaiden aloitteet lähtivät eteenpäin.

Ennaltaehkäisevä kasvatustyö käsitti erilaisia teemoja, kuten päihde-, media, liikenne- ja yhdenvertaisuuskasvatuksen sekä sosiaalisen vahvistamisen.  Teemoja käytiin läpi toiminnallisuuden kautta. Yhteistyössä Pieksämäen kaupunginkirjaston kanssa osallistuttiin keväällä 2014 peruskoulujen mediataitoviikkoon. Viikon tarkoituksena on ollut ohjata nuoria turvalliseen netinkäyttöön, some-käyttäytyminen mukaan lukien. Mediataitoviikko sai jatkoa myös vuonna 2015.

Koulukiusaamisen ehkäisyyn ja työrauhan edistämiseen panostettiin ryhmätoimintatiimin muodostamisella. Tiimi koostui kuraattoreista, koulupsykologeista, erityisnuorisotyöntekijöistä ja koulunuorisotyön hanketyöntekijöistä. Tarkoitus oli yhdessä kartoittaa ja suunnitella pienryhmätoimintaa ja luokkatyöskentelyä Pieksämäen peruskouluissa.

 Kehittämishankkeen tarkoituksena on ollut juuri muodostaa ja selkiyttää koulunuorisotyön rooli, eli miten se eroaa muun muassa kuraattorin tai kouluavustajan työstä, kertoo Kuronen.

Onnistumisia ja haasteita

Koulu on iso osa nuoren elämää. Kaikkia opiskelu ei aina nappaa, mutta koulu on tärkeä paikka kaverisuhteiden hoitamiselle.  Sosiaalinen ympäristö vaikuttaa nuoren hyvinvointiin ja itsetuntoon merkittävästi.

 Koulunuorisotyöllä on mahdollisuus olla vaikuttamassa positiivisesti tuohon sosiaaliseen ympäristöön ja tarvittaessa herätellä muitakin – koulun henkilökuntaa, oppilaita ja vanhempia – huomaamaan mikä on tämän ympäristön merkitys oppilaan elämässä, kertoo Kuronen.

Kurosen näkökulmasta osa kouluista ottaa koulunuorisotyön hieman varauksellisemmin vastaan. Joissain paikoissa ehkä koetaan koulunuorisotyön olevan ylimääräinen ”lisämauste” koulun normaaliin arkeen. Osassa kouluista kuitenkin tunnistetaan koulunuorisotyö opetusta ja nuorten hyvinvointia tukevana asiana. Pieksämäellä vastaanotto on ollut myönteinen.

 Koulun arki on tarkkaan aikataulutettu. Siellä on enemmän perinteisiä sääntöjä, kuin nuorisotyön arjessa. Joskus koulun ja nuorisotyön toimintatapojen yhteensovittaminen on saattanut olla haastavaa, mutta mielestäni alojen erilaisuus on myös rikkaus, josta kummallakin on opittavaa. On ihan tervettä joskus kyseenalaistaa omia toimintatapojaan ja työrutiinejaan, pohtii Kuronen.

Taskuun kertyi monia onnistumisen kokemuksia. Erityisesti kiitosta ovat keränneet erilaiset, vaihtelevat teemakokonaisuudet ja oppilaiden puuhapäivät. Mukaan saatiin Pieksämäen seudun aktiivisia järjestöjä ja muita toimijoita.

 Joskus isoiltakin vaikuttaneet projektit ovat olleet mahdollisia, kun toimintaa on suunnittelemassa ja toteuttamassa iso, toimintaan sitoutunut porukka! Olen myös iloinen siitä, että monet kehittämishankkeen toiminnot ovat jatkuneet hankkeen päättymisen jälkeenkin. Nuorisotoimi on omaksunut hankkeen tuomat uudet jutut luontevasti osaksi omaa työtään, kertoo Kuronen.

Lisätietoa koulujen ja nuorisotyön yhteistyömahdollisuuksista löytyy muun muassa Nuorisotutkimusseuralta keväällä ilmestyneestä teoksesta:

Tomi Kiilakoski: Koulu on enemmän. Nuorisotyön ja koulun yhteiset käytännöt, mahdollisuudet ja ongelmat.
Kuva: Taloudellinen tiedotustoimisto TAT / Dora Cheffi-Arab