/ Artikkeli

Mistä Suomi tunnetaan maailmalla?

Mitä sinä sanoisit, jos Suomesta pitäisi uutisoida jotain positiivista? Mitä suomalaisia tuotteita, yrityksiä, luonteenpiirteitä tai aktiviteetteja sinä korostaisit? Mihin kiteytyy suomalainen mentaliteetti?

Sara Vihavainen vie Suomi-kuvaa maailmalle joka päivä. Good News from Finlandin toimituspäällikkönä toimiva Vihavainen pyörittää uutispalvelua, joka uutisoi positiivisista ja kansainvälisesti kiinnostavista yritys-, talous- ja innovaatioaiheista Suomesta. Vihavainen tietää siis, mistä puhutaan, kun on kyse Suomi-kuvasta maailmalla.

– Pieniä suomalaisia startup -yrityksiä ei tunneta tarpeeksi maailmalla, vaikka osaaminen ja taidot voisivat olla maailman parhaimmistoa. Heillä ei ole välttämättä aikaa viestintään ja markkinointiin. Me autamme heitä viestimään itsestään, Vihavainen täsmentää.

Good News from Finlandin tarkoitus on saada positiivista medianäkyvyyttä Suomelle. Se onkin parasta maakuvan luomista ja parhaimmillaan johtaa investointeihin. Uutispalvelulle tärkeintä on kuitenkin säilyttää journalistinen vapaus, vaikkakin aiheet pyörivät yritysten ympärillä.

– Positiivisen maakuvan takanahan on aina välillisesti raha. Suomi on riippuvainen ulkomaalaisesta pääomasta, kuten tietenkin kaikki muutkin maat, Vihavainen toteaa.

Saunadiplomatiaa ja arkipäivän designia

Ujous, luotettavuus, rehellisyys. Näitähän riittää, suomalaisia luonteenpiirteitä.

Mutta mistä Suomi todella tunnetaan tällä hetkellä? Ei enää Sibeliuksesta, ei Kalevalasta. Vihavaisen mukaan maailmalla puhutaan suomalaisesta saunadiplomatiasta. Siitä, että tiukassa paikassa päätökset tehdään saunassa. Toinen asia on arkipäivän design:

– Ulkomaalaiset ystäväni ovat haltioissaan nähdessään astiakaappini: ”Siis mitä? Samaa sarjaa olevat kupit, kipot ja lautaset? You’re so organised!” Vihavainen kuvailee.

Euroopassa osataan luetella jo muutamia asioita Suomesta, kuten puhdas luonto, koulutusjärjestelmä, it-osaaminen, muotoilu tai vaikkapa Marimekko. Mitä kauemmaksi mennään, sitä vaikeampaa on kuitenkin sijoittaa Suomea enää kartalle.

– Eurooppaa kauempana pitäisikin keskittyä siihen, että Suomi ylipäätään tunnetaan! Esimerkiksi Indonesiassa ihmiset puhuivat Ruotsista vastattuaan kysymyksiin Suomesta, Vihavainen kuvailee.

Sara Vihavaisen allekirjoittaa väitteen, että Suomen maakuva on varsin positiivinen, mutta heikosti tunnettu.

Mistä Suomi pitäisi tuntea?

– Uusiutuvan energian tukeminen, tulevaisuuteen nojaaminen ja luonnon kunnioitus. Näitä minä haluaisin Suomesta kerrottavan! Kuinka paljon metsäpolulla tulee vastaan roskia? Tai katukuvassa? Hyvin vähän, sillä suomalaiset noin pääsääntöisesti kunnioittavat luontoa, Vihavainen hehkuttaa.

Myös jo mainittu koulutusjärjestelmä ja koulutuksen aikaiset tuet ovat omaa luokkaansa.

– Keskieurooppalaiset ihmettelevät opintotukeamme, sen tasa-arvoisuutta ja sitä, että opiskeluaikana on mahdollista esimerkiksi asua yksin kotona asumisen sijaan. Sitä pidetään hienona etuoikeutena, Vihavainen korostaa.

Maabrändissä olisi hyvä keskittyä vain muutamaan pääkohtaan ja korostaa niiden toimivuutta. Maabrändäyksen asiantuntija Simon Anholt kertoo, että häneltä kysytään usein, miten maasta voi tehdä kuuluisan.

– Se on väärä kysymys. Oikea kysymys kuuluu: Mitä voimme tehdä, jotta muut maat tarvitsisivat meitä? On herätettävä muiden maiden kiinnostus, Anholt kertoo.

Maakuvatyötä koordinoivan Finland Promotion Boardin tavoitteena on, että mielikuva Suomesta paranisi niin paljon, että kansainvälisille markkinoille ponnistavat yritykset hyötyisivät siitä. Finland Promotion Boardin puheenjohtaja Mari-Kaisa Brander nimesi Rohkea Suomi -haastattelussa Suomen neljä vahvuusaluetta: osaaminen, puhtaus, koulutus ja design. Vihavainen lisäisi tähän rauhan:

– Vein taannoin brittiläisiä ystäviäni kesämökille. Nämä kreisit höpöttelijät olivat kerrankin hiljaa, jähmettyivät laiturille ja tuijottivat järvelle. Hetken hiljaisuuden jälkeen kuului: ”Wow! This is amazing!”.

Se, mitä Suomesta tiedetään, on positiivista

Suomea ei juuri muisteta negatiivisista asioista. Sehän on jo puoli voittoa! Suomen maakuva on siis laajasti positiivinen, mutta heikosti tunnettu. Mitä konkreettista voisimme tehdä Suomi-kuvan lisäämiseksi Jokainen yritys tekee tietämättäänkin maabrändiämme tutuksi joka päivä. On myös eri ministeriöiden alla toimivia virallisia tahoja, joiden tehtävä on Suomi-kuvan vieminen maailmalle. Vihavaisen mukaan Good News from Finlandin kaltaisia uutispalveluja voisi olla enemmänkin, sillä mitä useampi taho osallistuu positiivisen Suomi-kuvan synnyttämiseen, sitä parempi.

Tärkein tehtävä Suomi-kuvan muokkaamisessa on loppupelissä meillä jokaisella. Jokainen keskustelu ulkomailla, jokainen kohtaaminen ulkomaalaisten kanssa, jokainen maininta Suomesta – se miten, käyttäydymme ulkomailla, muokkaa kuvaa maastamme. Niinpä me olemme Suomi-kuvan parhaita lähettiläitä. Vihavainen uskoo, että suomalaisista on keskimäärin hyvin positiivinen, luotettava ja jämpti kuva maailmalla:

– Jos sovit suomalaisen kanssa lounastapaamisen klo 12.00, voit olla varma, että hän on siellä klo 11.59.

Good News from Finland:

  • Uutisoi positiivisista ja kansainvälisesti kiinnostavista yritys-, talous- ja innovaatioaiheista
  • Uutisia suomeksi, englanniksi, venäjäksi ja kiinaksi
  • Sivuilla on yli 50 000 kävijää kuukaudessa
  • Suurin osa lukijoista Suomen lisäksi Venäjältä, Kiinasta, Yhdysvalloista ja Isosta-Britanniasta
  • Elokuussa valmiiksi tulevan verkkosivu-uudistuksen myötä GNF tulee mukautumaan kansainvälisen uutissivuston malliin.

Millaista Suomi-kuvaa sinä haluaisit viedä maailmalle? Jatka keskustelua tunnisteella #rohkeasuomi

 

Teksti: Ida-Maria Bergman
Kuvat: Teemu Granström, Dora Cheffi-Arab