/ Artikkeli

Miten työn verotus voi kannustaa työntekoon?

Pohjoismaisella hyvinvointimallilla on edelleen suuri kannatus. Hyvinvointiyhteiskuntaa ei kuitenkaan ole ilman, että mahdollisimman moni meistä käy töissä. Sen vuoksi työntekoon kannustaminen on tärkeää, ja siksi verotukseen pitää kiinnittää erityistä huomiota.

Toistetuin sana suomalaisten päättäjien suussa taitaa olla kestävyysvaje. Velka kasvaa ja säästöpainetta pukkaa joka suunnalta. Ongelmien mittasuhteet pienenisivät huomattavasti, mikäli työllisyys kohenisi Suomessa vaikkapa lähemmäs Ruotsin tasoa. Siellä työllisyysaste on reilut 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin meillä.

Mutta mitä tekemistä verotuksella ja työllisyysasteella on toistensa kanssa?

Väite 1: Toimiva verojärjestelmä kannustaa työntekoon ja yrittämiseen

Kun puhutaan verotuksesta, voidaan puhua esimerkiksi 1) verotulojen keräämisestä, 2) kannustinvaikutuksista ja ihmisten käyttäytymisen ohjaamisesta, 3) oikeudenmukaisuudesta eri väestöryhmiä kohtaan tai 4) verotuksen hallinnollisesta toimivuudesta ja asioinnin helppoudesta. Hyvä verojärjestelmä on toimiva kaikista näistä näkökulmista.

Suomalaisessa keskustelussa korostuu eniten verotulojen kerääminen (1) ja verojärjestelmän oikeudenmukaisuus eri tuloluokkien välillä (3). Kannustin- ja käyttäytymisvaikutuksista (2) puhutaan paljon vähemmän, vaikka niiden ymmärtäminen on keskustelun kannalta vähintään yhtä tärkeää.

Verotuksella voidaan vaikuttaa paljon ihmisten ja yritysten käyttäytymiseen. Konkreettisimmillaan se tarkoittaa vaikkapa sitä, haluaako henkilö mennä töihin tai haluaako yritys kehittää toimintaansa Suomessa. Toimiva verojärjestelmä tähtää siihen, että vastaus olisi molemmissa tapauksissa myönteinen.

Väite 2: Kireä työn verotus vähentää työn tarjontaa

Työllistymisen rajaveroaste on monelle vähemmän tuttu termi. Sillä kuvataan työntekijälle jäävää tulonlisäystä tilanteessa, jossa ihminen siirtyy työttömyydestä töihin; siis sitä, paljonko palkasta jää verojen ja muiden maksujen jälkeen käteen, ja mitkä etuudet työllistynyt vastaavasti menettää (esim. asumistuki). Jos tulonlisää tulee vähän tai jopa olemattomasti, työn vastaanottaminen ei ole erityisen houkuttelevaa.

Kyse ei ole kuitenkaan pelkästään verotuksesta. Kyse on verotuksen ja etuuksien yhteispelistä. Tämä on vielä paljon monimutkaisempi yhtälö.

Päätöstä työmarkkinoille tulemisesta tai sieltä poistumisesta pohditaan monessa elämänvaiheessa: opiskelija pohtii opintojensa viimeistelyä, lastenhoitovapaalla oleva töihin palaamista ja eläkeiän kynnyksellä oleva eläkkeelle siirtymistä.

Työnteon kannustavuutta punnitaan myös silloin, kun harkitaan ”ylimääräisen” työn tekemistä eli lisätulojen hankintaa. Jos ”ylimääräistä” työtä verotetaan rankasti, ylimääräinen ponnistus voi jäädä väliin ja mielenkiinto kohdistuu vapaa-aikaan.

Väite 3: Ankara verotus ei kannusta itsensä kehittämiseen, kuten uralla etenemiseen tai kouluttautumiseen

Verotus vaikuttaa pitkällä tähtäimellä siihen, miten kannattavalta koulutus tuntuu ja kauanko kouluttautumiseen kannattaa käyttää aikaa. Jos paremmasta palkasta menee yhä suurempi osa veroihin, verotus voi vähentää intoa aloittaa koulutus tai jatkaa sitä loppuun.

Uralla tulee todennäköisesti vastaan myös tilanteita, joissa työntekijälle tarjotaan vaativampia tehtäviä. Kun palkka nousee ja vastuu kasvaa, kasvavat samalla myös verot. Pitää pohtia, minkälainen verotus kannustaa ihmisiä kehittämään itseään, etenemään urallaan ja tarttumaan vaativampiin haasteisiin.

Millaisia mietteitä sinulla on verotuksesta? Jaa ajatuksesi hashtagilla #rohkeasuomi ja seuraa Rohkea Suomi -kanavia FacebookissaTwitterissä ja Instagramissa.

Väitteisiin vastasi Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtava ekonomisti Penna Urrila.