/ Artikkeli

Opelta opelle: Kolmen kollegan vinkit digipedagogiikkaan

Digitaalisuus on saapunut uusien opetussuunnitelmien ja sähköistyvien ylioppilaskirjoitusten myötä toden teolla suomalaiseen koulumaailmaan. Kolme opettajaa eri kouluasteilta kertoo omia kokemuksiaan teknologian omaksumisesta osaksi opetusta.

Kaisa Karttunen opettaa kakkosluokkaa Kulosaaren ala-asteella. Digitaalisuus näkyy hänen luokassaan lähes kaikessa. Sähköiset työkalut tukevat ja rohkaisevat lapsia esimerkiksi lukemisen opettelussa. Karttunen antaa lapsille tabletlaitteet, joiden selfie-kameroilla he nauhoittavat Aapisen lukemistaan. Vuoden lopussa videoita vertaamalla voi helposti nähdä, miten lukutaito on kehittynyt. Tämä on kätevää myös siksi, että opettaja voi luetuttaa lapsia samaan aikaan eikä lasten tarvitse jännittäen odottaa omaa vuoroaan.

Matematiikan tunneilla sähköiset työkalut auttavat soveltamaan opittua. Kun Karttusen luokkalaiset edellisvuonna opettelivat laskemaan kymmeneen, he saivat kotitehtävän: ”Havainnollista sähköisen työvälineen avulla, että osaat laskea kymmeneen ja erotat oikean ja vasemman toisistaan”. Oppilas saattoi vaikkapa videoida, miten hyppi ensin oikealla ja sitten vasemmalla jalalla kymmenen kertaa.

Karttusen oppilaat käyttävät Google Drivea tiedon tallentamiseen ja käsittelyyn. Myös vanhemmat pääsevät näin lapsensa mukana opettelemaan digimaailmaa auttaessaan läksyjen tekemisessä.

Kaisa suosittelee:

  • StripDesigner-sovellus sarjakuvien tekoon. Työkalua voi käyttää esim. matematiikassa sanallisten pulmien suunnitteluun ja visualisointiin
  • Book creator, jolla voi tehdä omia, monipuolisia e-kirjoja
  • PuppetPals, nukketeatterianimaatioiden tekemiseen

 

Satu Herrala opettaa joustavan perusopetuksen luokkaa tamperelaisessa Takahuhdin koulussa. Herrala testaa eri digivälineitä monipuolisesti oppilaidensa kanssa ja ottaa heiltä vastaan vinkkejä uusista some-työkaluista.

JOPO-luokan nuoret raportoivat TET-jaksonsa Instagramissa. Kuvien maailma on nuorille mieluisa ja sopii monenlaisille oppijoille. Luokan vuodesta on valmisteilla myös blogi.

Herralan tunneilla käytetään usein omia laitteita. Jos jonkun älypuhelin ei käy tiettyyn tarkoitukseen, töitä tehdään pareittain tai ryhmissä.

Herrala muistuttaa digimaailmaa arkaileville kollegoilleen, että eri sovelluksia kannattaa kokeilla ennakkoluulottomasti, eikä niitä tarvitse osata täydellisesti. ”Joskus menee pieleen, eikä sekään haittaa!” hän rohkaisee.

Satu suosittelee:

  • Padlet-seinä, jolle oppilaat kirjoittavat yhteisesti muistiin esimerkiksi koealueen olennaiset kertauskysymykset
  • Quizlet-sovellus eri kielten sanojen opiskeluun
  • Tietokilpailusovellus Kahoot
  • Luokkahuoneesta irtautuminen esimerkiksi QR-työpisteradoille.
  • Facebookin ryhmät, joista opettaja saa vinkkejä ja vastauksia. Esimerkiksi Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa -ryhmä

Sotungin lukion vararehtori, matematiikkaa ja fysiikkaa opettava Jukka Karvinen ei ole opettajavuosiensa aikana juuri tehnyt piirtoheitinkalvoja. Hän käyttää opetuksen apuna esimerkiksi verkko-oppimisympäristöjä, joiden kautta onnistuu tehtävänanto, palautus sekä korjaaminen. Sotungin lukion opettajat tekevät opetuksen tueksi myös lyhyitä Youtube-videoita.

Ensimmäisen vuoden lukiolaisilla on Karvisen mukaan jo lähes poikkeuksetta oma tietokone mukana. Tämä on hänen mukaansa hyvä suuntaus, sillä yhteiskäytössä olevien koneiden käynnistyminen tai päivittäminen saattaa viedä aikaa juuri kriittisellä hetkellä.

Verkkoympäristöjä käytetään Karvisen tunneilla silloin, kun se on luontevaa. Kaikkeen digiä ei tarvitse soveltaa. Kollegoita Karvinen kehottaa kokeilemaan uusia työkaluja rohkeasti.

Jukka suosittelee:

Teksti: Mari Lehtonen
Kuvitus: Janne Toriseva

Artikkeli on julkaistu aiemmin TAT talks -lehtemme numerossa 1/2017.