/ Artikkeli

Suomalaisia verotetaan muita eurooppalaisia kireämmin

Suomalainen tuloverotus jättää taakseen eurooppalaisen keskitason. Tiukka marginaaliverotus rankaisee kouluttautumisesta ja uralla etenemisestä, millä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia.

Euroopan talouskriisi on saanut monet valtiot kiristämään verotustaan ja leikkaamaan julkisia menoja, tavoitteenaan kompensoida julkisen talouden alijäämää. Palkkaverotusta ei kuitenkaan juuri ole kiristetty, sillä sen pelätään haittaavan kasvua.

Yleisestä trendistä huolimatta palkkaverotus on kiristynyt Suomessa kaikilla tulotasoilla jo toista vuotta putkeen. Kiristykset ovat siirtäneet maamme kaikkein tiukimpien palkkaverottajien kastiin.

Veronmaksajien Keskusliiton selvityksestä ilmenee, että Suomen veroaste on EU- ja OECD-maihin verrattuna keskimääräistä korkeampi. Suomalaisen keskipalkkaisen työssäkävijän veroprosentti ylittää muiden Euroopan maiden keskiarvon 2,2 prosenttiyksiköllä. Hyvätuloista työssäkävijää taas verotetaan Suomessa tutkimuksen mukaan keskimäärin 3,8–6,6 prosenttiyksikköä runsaammin kuin muissa Euroopan maissa, puhumattakaan Euroopan ulkopuolisista maista, joihin verrattuna ero kipuaa jo yli kymmeneen prosenttiyksikköön.

Suomi-Ruotsi-maaottelu: Ruotsi keskituloisille armollisempi

Pieni- ja suurituloisten palkkaverotus on Ruotsissa ja Suomessa lähes yhtä kireää. Sen sijaan keskipalkkaisen verotus on Ruotsissa selkeästi kevyempää: ero veroprosenttien välillä on lähes seitsemän prosenttiyksikköä.

Viime vuosina Ruotsi on toteuttanut tuloveronkevennyksiä, kun taas suomalaisen palkansaajan verotus on pikemminkin kiristynyt. 41 200 euron vuosituloilla veroprosentti on Suomessa peräti 6,8 prosenttiyksikköä korkeampi, eli veroja maksetaan 2 800 euroa enemmän kuin Ruotsissa.

Korkea marginaaliveroprosentti ei kannusta lisätulojen hankintaan

Uralla etenemiselle ja tulojen kasvamiselle ei järjestelmältä heru kannustimia korkean marginaaliveroprosentin takia. Se on eri tuloluokissa 6,4–8 prosenttiyksikköä eurooppalaista keskiarvoa korkeammalla ja enimmillään 17 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Euroopan ulkopuolisissa maissa.

Marginaaliverotus vaikuttaa siihen, kuinka kannattavaa on ottaa lisätyötä vastaan. Kuten kuva kertoo, kireä marginaaliverotus on Suomessa ongelma kaikilla tulotasoilla. Se vaikuttaa niin osa-aikatyöntekijän lisätunteihin, rakennusmiehen ylityökorvauksiin, keskipalkkaisen työntekijän tehtävän tuomaan palkankorotukseen tai lääkärin haluun ottaa lisää päivystysvuoroja.

Tuloveroprosentti siis kiristyy Suomessa jyrkästi tulojen noustessa, mikä vähentää myös jatkokoulutuksen tai parempipalkkaiseen työpaikkaan siirtymisen kannattavuutta.  Ruotsissa ja Norjassa marginaaliverotus on keskipalkkaisilla selvästi matalampaa kuin Suomessa.

Matalammilla palkkatasoilla Suomen palkkaverotus on eurooppalaisessa vertailussa melko kilpailukykyistä. EU-maista Suomea kevyemmin pienipalkkaista verottavat Britannia, Alankomaat, Viro ja Ruotsi. Kireimmin pienipalkkaisia verottavat Saksa, Belgia ja Tanska, joiden veroprosentit nousevat Suomen keskipalkkaistenkin veroprosentteja suuremmiksi. Suurituloisten kohdalla Suomi on vertailumaiden kolmanneksi kirein verottaja.

Miltä tuloverotuksen tulisi mielestäsi näyttää? Keskustele hashtagilla #rohkeasuomi ja seuraa Rohkea Suomi -kanavia Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa.