/ Artikkeli

Työnteko opintojen ohella pidentää opiskeluaikaa, mutta vauhdittaa uraa

Juuri solmitun eläkeuudistuksen tavoitteena oli pidentää työuria loppupäästä. Toinenkin keskustelu on ollut tapetilla: miten työuria saisi pidennettyä alkupäästä – opiskelijoiden päästä?

Keskustelussa opiskeluaikojen lyhentämisestä on lähivuosien varrella kuultu kaikenlaista, sekä jyrkempiä että diplomaattisempia kannanottoja.

– Tarvitaan järeitä toimia, sanoi entinen valtiosihteeri Raimo Sailas.

– Opintoaikojen rajausta pitää kehittää, opetusministeri Krista Kiuru linjasi hillitymmin.

– Valtio on mennyt liian pitkälle paapoessaan kansalaisiaan, ärähti rahoituksen professori Vesa Puttonen.

Yhdentekevää keskustelu opintoajoista ei ole. Korkeakouluopiskelijoiden määrä ikäluokasta on sen verran suuri, että vaikutukset julkiseen talouteen ovat merkittävät.

Suomalainen aloittaa opintonsa tällä hetkellä 21-vuotiaana ja päättää ne 28-vuotiaana – huomattavasti jälkijunassa moniin eurooppalaisiin nuoriin nähden. Esimerkiksi Iso-Britanniassa valmistutaan 24-vuotiaana.

Suomalaiset opiskelijat ovat vahvasti kiinni työelämässä

Miksi korkea valmistumisikä on ongelma? Mitä, jos opiskelijat kokevat pitkän opiskelutaipaleen ja sinä aikana tapahtuvan työnteon mielekkääksi tulevaa uraa ajatellen?

Julkisen talouden kannalta korkea valmistumisikä on ongelma, mikäli se johtaa alhaisempaan työllisyysasteeseen tai alhaisempaan tuottavuuteen työllistyneiden osalta, valtiovarainministeriön raportti linjaa. Suomessa työllisyysasteet alle 30-vuotiaiden ikäryhmissä ovat selvästi matalammat kuin esimerkiksi Iso-Britanniassa ja Hollannissa, joissa valmistutaan huomattavasti aikaisemmin.

Yksi merkittävimmistä syistä pitkiin opiskeluaikoihin tuntuu tutkimusten valossa olevan juuri työssäkäynti. Opiskelijoiden edunvalvojat puoltavat työntekoa opintojen ohessa.

– Työura ei ala vasta sen jälkeen, kun on valmistuttu. Työssäkäyvät korkeakouluopiskelijat puuttuvat tilastoista – ja heitä on paljon, kommentoi Piia Kuosmanen Suomen ylioppilaskuntien liitosta (SYL).

– Opiskelijat ovat jo valmiiksi työelämässä hyvin vahvasti kiinni, ja se on ylivoimaisesti suurin syy hidastuneille opinnoille, komppaa Toni Asikainen Suomen opiskelijakuntien liitosta SAMOKista.

Ja eikö opintojen aikainen työ sitä paitsi kerrytä yhtä lailla verotuloja?

Ehdottomasti kerryttää, mutta valtiovarainministeriön raportissa vedotaan siihen, että monet opiskelijat tekevät ennen valmistumistaan töitä pienemmällä palkalla kuin potentiaalisesti valmistumisen jälkeen. Opintojen ohella tehdystä työstä kertyy siis vähemmän verotuloja.

Kuka hyötyy mistäkin?

Julkinen sektori hyötyy nopeammasta valmistumisesta kahta reittiä: Työllisyysasteen nousu vaikuttaa julkiseen sektoriin lisääntyneinä verotuloina. Nopeampi valmistuminen johtaa myös siihen, että julkinen sektori säästää maksetuissa opintotuissa.

Opiskelijoille työssäkäynti opintojen aikana on taas kannattavaa useammalta kantilta. Suurin osa työskentelee paremman toimeentulon takia – vuokranmaksu ja kaupungissa eläminen vaativat veronsa. Tutkimusten mukaan moni hakeutuisi kuitenkin töihin, vaikkei se olisi toimeentulon kannalta tärkeää. Työnteko koetaan merkitykselliseksi tulevan työuran kannalta.

SYL:n Piia Kuosmanen ja SAMOKin Toni Asikainen yhtyvät siihen, että opintotuella ja työnteolla on suuri rooli opiskelijan perustoimeentulon turvaajana. Töissä on pakko käydä, että elättää itsensä. Muitakin pointteja nousee esiin.

– Opiskelijat, jotka ovat käyneet töissä, työllistyvät paremmin opintoja vastaaviin tehtäviin paremmalla palkkatasolla. Muissa maissa tehdään opintojen jälkeen paljon pidempi pätkä harjoittelutyötä, Piia Kuosmanen sanoo.

Yritykset tuntuvat kyllä arvostavan opiskelijoiden työssäkäyntiä: 77 prosenttia yrityksistä pitää opiskelijoiden työkokemusta tärkeänä. Suomessa nuoret näyttävät saavan vastuuta verrattain aikaisin, ja työllistyminen oman alan töihin käy hyvin nopeasti.

Työn saaminen ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys kaikille. Pelko työttömyydestä voi tuoda lisävuosia opiskeluihin.

– Akateeminen työttömyys on kasvussa, ja joillain aloilla ei tavallaan haluta ottaa sitä riskiä, että heittäydytään opintojen jälkeen tyhjän päälle, Toni Asikainen sanoo.

Teksti: Riku Mattila

Kuva: Aalto-yliopisto