/ Artikkeli

Yrittäjät kertovat: Tällainen byrokratia ärsyttää

Byrokratiassa mennään vikaan silloin, kun samat lomakkeet tulee pahimmassa tapauksessa käyttää kymmenillä eri työpöydillä, tai kun rohkeus loppuu ratkaisevalla hetkellä.

”Byrokratian pyörittämiseen tarvitaan viisi työntekijää”

”Minulla on sata työntekijää, ja näistä viisi on palkattu pelkästään pyörittämään yritykseen liittyvää byrokratiaa. Tämän lisäksi käytämme säännöllisesti juristia.

Kun perustin Unikulman vuonna 1985, minun tuli kuukausittain tehdä ehkä viisi, kuusi lakisääteistä ilmoitusta yritykseni toiminnasta. Nykyään näitä vaaditaan yhteensä 54. Yhden työntekijän palkkaaminen tietää meille viittätoista erilaista ilmoitusta.

Viimeisimpänä uusi rakennusalan tiedonantolaki on johtanut siihen, että meidän tulee selvittää rakennustyömaalla tehtyjen töiden kustannuksia, jos toimitamme paikalle sänkyä. Kun harmaata taloutta halutaan torjua, kaatuu käytännön työ laillisesti toimivien yrittäjien tehtäväksi.

Meillä on yritys myös Virossa. Siellä byrokratia toimii paremmin. Kun joku viranomainen kerran pyytää jotain tietoa, ei mikään muu taho kysy samaa uudestaan.”

Vesa Tuominen, toimitusjohtaja, Unikulma

Vesa Tuomisen sadasta työntekijästä peräti viisi keskittyy vain byrokratian hoitamiseen.


”Terassiluvasta on väännetty nyt kolme vuotta”

”Suomalaiseen byrokratiaan tarvittaisiin sääntö siitä, missä ajassa erilaisten asioiden tulisi selvitä. Meillä on Vantaalla pubi, jonka edustalle haluaisimme alle 100 hengen talviterassin. Asiasta on väännetty nyt kolme vuotta. Jokaiseen paperiin pitää saada monta erilaista leimaa.

Toisaalta tuntuu, ettei erilaisissa päätöksissä ole mitään pitkäjänteisyyttä. Teimme toisessa ravintolassamme viime syksynä investointipäätöksen uusista terassikalusteista. Keväällä kaupungilta tuli päätös, että kaikkien kalusteiden tulee olla saman värisiä. Tässä ei huomioida sitä, että kun ostamme kalusteita, ne kestävät käytössä vähintään viisi vuotta.

Ravintolan perustamista suunnittelevan kannattaa heti alkuun tehdä ammattilaisen avulla kattava selvitystyö liiketoiminnan aloittamiseen liittyvistä luvista ja kustannuksista. Lista on pitkä, ja moniin lupiin vaaditaan kymmenten sivujen lisäselvityksiä.”

Joonas Keskinen, toimitusjohtaja, Ravintolakolmio-ryhmä

Joonas Keskinen kehottaa ennen ravintolan perustamista käymään lupa- ja kustannusasiat läpi ammattilaisen kanssa.


”Viranomaisilta loppuu rohkeus kesken”

”Metsäteollisuuden start-upina teemme viranomaisten kanssa yhteistyötä rahoituksen parissa. Tuotekehitysvaiheessa tästä tuesta ja tietotaidosta on yrittäjälle paljon apua. Rahoituksen hakeminen toimii eikä ole ollut raskasta.

Kuitenkin kaupallistamisvaiheessa Suomessa tulee ongelmia. Meillä uskalletaan laittaa miljoonia tuotekehitykseen, mutta kun pitäisi panostaa kaupallistamiseen, loppuu rohkeus kesken. Tässä tuntuu pätevän vanha suomalainen ajatus siitä, että hyvä tuote myy itsensä. Mutta ei se myy.

Rahoitusta hakiessa voi saada neuvoksi sen, että pitää keksiä nokkela keino ja selvitä vähemmällä. Mutta sadalla tuhannella eurolla ei yksinkertaisesti pysty tekemään sitä, mihin tarvittaisiin miljoonia.

Suomi on täynnä innovaattoreita. Koulujärjestelmämme tukee innovatiivista ajattelua. Kaikki tähtää siihen, että saadaan aikaiseksi uutta. Mutta jos ideat jäävät pöytälaatikkoon, koska kaupallistamiseen ei riitä resursseja, jäädään kalkkiviivoille.

Uudesta Nokiasta puhuminen pitäisi lopettaa – sitä ei toivottavasti tulekaan. Sen sijaan Suomea pitäisi uskaltaa rakentaa pienistä terveistä puroista.”

Pekka Männistö, toimitusjohtaja, Onbone Oy

Pekka Männistön mukaan hyväkään tuote ei myy itse itseään – pitää olla rohkea.


Teksti: Anne Ventelä
Kuvat: Dora Cheffi-Arab